Hédi Fried oli Ruotsissa tunnettu hahmo ja mielipidevaikuttaja. Hän omisti elämänsä viimeisen vuosikymmenet sille, että ihmiset ymmärtäisivät, mitä juutalaisten kansanmurhassa tapahtui.
RUOTSALAIS-ROMANIALAINEN kirjailija ja psykologi Hédi Fried on kuollut. Hänen perheensä vahvistaa kuoleman ruotsalaislehti Dagens Nyheterille. Hän oli kuollessaan 98-vuotias.
Fried kirjoitti useita kirjoja kokemuksistaan holokaustista ja oli mukana levittämässä tietoa rasismista, esimerkiksi luennoimalla ruotsalaisissa kouluissa.
Fried kirjoittamista kirjoista suomeksi on julkaistu Bodrin tarina(kuvittanut Stina Wirsén, suom. Sanna Manninen) sekä Kysymyksiä joita minulle on esitetty keskitysleiristä (suom. Pirkko Talvio-Jaatinen). Jälkimmäinen teos kokosi vastauksia kysymyksiin, joita lapset useimmin kysyvät Friediltä: Mikä on pahinta, mitä olet kokenut? Miksi Hitler vihasi juutalaisia? Millaista oli elää keskitysleireissä?
”Se, mikä on tapahtunut kerran, voi tapahtua uudestaan”, hän kirjoitti Kysymyksiä joita minulle on esitetty keskitysleiristä -kirjassa monta kertaa.
FRIED OLI Ruotsissa erittäin tunnettu hahmo ja mielipidevaikuttaja. Hän otti kantaa myös Ruotsin politiikkaan ja ilmaisi erityisesti huolensa uusnatsien noususta. Esimerkiksi kesällä 2018 hän osoitti mieltään Pohjoismaista vastarintaliikettä vastaan Tukholmassa.
Aiemmin samana vuonna hän sanoi HS:n haastattelussa arvostavansa Suomea Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kieltämisen vuoksi.
Ruotsidemokraateista hän ei HS:n haastattelussa ollut yhtä huolissaan kuin radikaaleista uusnatseista. ”Mutta yleisesti ottaen on vaarallista, että tällaisia voimia on kaikkialla Euroopassa”, hän totesi. ”Vanhat teoriat ja utopiat nousevat esiin jälleen.”
HÉDI FRIED syntyi vuonna 1924 Sighetissä silloisessa Unkarissa, nykyisessä Romaniassa. Kun Unkarin juutalaisia alettiin karkottaa toukokuussa 1944, Fried ja hänen perheensä olivat yhdessä ensimmäisistä junista Auschwitz-Birkenaun tuhoamisleirille. SS-sotilaat erottivat laiturilla 19-vuotiaan Hédi Friedin ja viisi vuotta nuoremman sisaren Livian vanhemmistaan.
”Tohtori Mengele passitti raipallaan äitini oikealle ja minut ja sisareni vasemmalle. Sinä yönä menetin vanhempani”, Fried kertoi HS:n haastattelussa vuonna 2018.
Friedin vanhemmat vietiin muutamaa päivää myöhemmin ”suihkurakennukseen”. Sisään päästettiin Zyklon B -myrkyn kiteitä. Siskokset Hédi ja Livia jätettiin henkiin, koska heidän nuoret kehonsa kelpasivat pakkotyöhön. Heidät lähetettiin pari viikkoa myöhemmin työleirille Bergen-Belseniin, jossa heidät pakotettiin työskentelemään erittäin ankarissa olosuhteissa.
Kymmenen kuukautta myöhemmin leiri suljettiin ja brittiläiset sotilaat vapauttivat sisarukset. Vuonna 1945 Hédi Fried ja Livia Fränkel tulivat Ruotsiin Punaisen Ristin veneellä.
Noin 10 000 leireiltä Ruotsiin pelastetun juutalaisen oli tarkoitus palata toivuttuaan kotikaupunkeihinsa. Harva kuitenkin halusi. ”Aloimme tehdä niitä töitä, jotka eivät ruotsalaisille kelvanneet”, Fried kertoi HS:lle.
1980-LUVULTA asti Fried omisti elämänsä sille, että ihmiset ymmärtäisivät ”myös sydämellään”, mitä juutalaisten kansanmurhassa tapahtui. Ensimmäisen kirjansa hän julkaisi vuonna 1992, viimeisimmän, lastenkirjan, vuonna 2019.
”Hän kirjoitti, puhui ja varoitti, ei vähiten porvarillisia puolueita, jotka halusivat tehdä yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa. Hän oli ainutlaatuinen ääni ruotsalaisessa yhteisössä, ja nyt se on vaiennut”, DN:n päätoimittaja Peter Wolodarski sanoi.
Siitä huolimatta, että Hédi Fried varoitti demokratian hauraudesta, hän katsoi silti aina toiveikkaasti tulevaisuuteen.
”Historia on osoittanut, että hyvä voittaa lopulta. Tietysti pelkäämme, mutta koskaan ei saa luovuttaa”, hän sanoi Popular History -lehden haastattelussa vuonna 2017.
